Nokkoset

Nokkoset
Isonokkonen (Urtica dioica)
Isonokkonen (Urtica dioica)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Nokkoskasvit Urticaceae
Suku: Nokkoset Urtica
L.
Katso myös

  Nokkoset Wikispeciesissä
  Nokkoset Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OK

Nokkoset[1] eli aitonokkoset (Urtica) on nokkoskasveihin kuuluva, noin 30–45 lajia käsittävä kasvisuku.[2] Suvun edustajia esiintyy kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Useimmat nokkoset ovat yksi- tai monivuotisia, ruohovartisia kasveja, mutta sukuun kuuluu myös muutamia pensaita.

Nokkosille tyypillinen piirre ovat poltinkarvat, joiden myrkky sisältää tavallisesti muurahaishappoa, serotoniinia ja histamiinia. Tämä ei välttämättä ole yleispätevä koostumus, sillä ainakin Urtica thunbergiana -lajin myrkyssä on eniten oksaali- ja viinihappoa. Poltinkarvat toimivat siten, että kosketuksesta karvan kärki murtuu ja syntyvä veitsenterävä kärki tunkeutuu ihoon samalla kun karvan sisällä oleva myrkky ruiskuaa haavaan. Seurauksena on tavallisesti vain jonkin aikaa kutiava ja kirvelevä jälki. Uusiseelantilaisen Urtica ferox -lajin (ongaonga) tiedetään kuitenkin tappaneen ainakin yhden ihmisen sekä useita koiria ja hevosia.[3][4]

Suomessa esiintyy seuraavia nokkoslajeja: nokkonen eli isonokkonen eli viholainen (Urtica dioica) ja sen alalajit etelännokkonen (Urtica dioica subsp. dioica) ja pohjannokkonen (Urtica dioica subsp. sondenii) sekä rautanokkonen eli polttiainen (Urtica urens). Koristekasvina viljelty "värinokkonen" eli isokirjopeippi ei sen sijaan kuulu tähän sukuun.[2]

Lajeja

  • Urtica dioica – isonokkonen eli nokkonen[5]
    • Urtica dioica subsp. dioica – etelännokkonen[6]
      • Urtica dioica subsp. dioica var. dioica – rikkanokkonen eli kylänokkonen[7][8]
      • Urtica dioica subsp. dioica var. holosericea – lehtonokkonen[9]
    • Urtica dioica subsp. sondenii – pohjannokkonen[10] eli lapinnokkonen[11]
  • Urtica kioviensis – luhtanokkonen[12]
  • Urtica massaica – lemmonnokkonen[13]
  • Urtica membranacea – häntänokkonen[14]
  • Urtica morifolia – mulperinokkonen[15]
  • Urtica pilulifera – pallonokkonen[16]
  • Urtica platyphylla – jättinokkonen
  • Urtica portosanctana – madeirannokkonen[17]
  • Urtica stachyoides – kanariankesänokkonen[18]
  • Urtica urens – rautanokkonen[19]

Lähteet

  1. ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Nokkoset (Urtica)
  2. ↑ a b Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 23.7.2009. (ruotsiksi)
  3. ↑ Trek Nature (englanniksi) (myös kuva)
  4. ↑ Urtica Ferox (Onga Onga) at Rewanui (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  5. ↑ Kassu – (Iso)nokkonen
  6. ↑ Kassu – Etelännokkonen
  7. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Rikkanokkonen – Urtica dioica subsp. dioica var. dioica
  8. ↑ Kassu – Kylänokkonen
  9. ↑ Kassu – Lehtonokkonen
  10. ↑ Kassu – Pohjannokkonen
  11. ↑ Kassu – Lapinnokkonen
  12. ↑ Kassu – Luhtanokkonen
  13. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Lemmonnokkonen – Urtica massaica
  14. ↑ Kassu – Häntänokkonen
  15. ↑ Kassu – Mulperinokkonen
  16. ↑ Kassu – Pallonokkonen
  17. ↑ Kassu – Madeirannokkonen
  18. ↑ Kassu – Kanariankesänokkonen
  19. ↑ Kassu – Rautanokkonen

Aiheesta muualla

  • Suomen Lajitietokeskus: Nokkoset (aitonokkoset) – Urtica
  • Savela, M. Nokkoset (Urtica)
  • Den virtuella floran: Urtica (ruotsiksi)
  • ITIS: Urtica (englanniksi)
  • United States Department of Agriculture (USDA): Urtica (englanniksi)
  • Flora of China: Urtica (englanniksi)
Taksonitunnisteet
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.