Lohtajan pappila
| Lohtajan pappila | |
|---|---|
| Sijainti | Kokkola, Suomi |
| Koordinaatit | 64°01′52″N 23°30′57″E / 64.0311735°N 23.515795°E / 64.0311735; 23.515795 |
| Rakennustyyppi | Pappila |
 Lohtajan pappila | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Lohtajan pappila (Saukon pappila) on alun perin 1700-luvun lopulla rakennettu ja 1804 valmistunut Lohtajan seurakunnan pappila, joka sijaitsee Lohtajalla Kokkolan kaupungin pohjoisosassa. Pappila ja Lohtajan kirkko ovat hyvin säilyneitä kirkollisia ympäristöjä. Lohtajan pappila on suomalaisen pappila-arkkitehtuurin merkittävimpiä rakennusmuistomerkkejä.[1] Pappila ei ole enää kirkkoherran virka-asunto, mutta siinä on monenlaisia muita toimintoja.[2]
Rakentaminen
Samalla paikalla Lohtajalla on ollut pappila ehkä jo 1500-luvulta alkaen.[3]
Rakennusmestari Thomas Rijf korjasi kisälleineen pappilan sortumassa olleen kellarin vuonna 1769 kirkonkyläläisten tuomilla liuskekivillä, joten se lienee paljon pappilaa vanhempi. Kokkolassa on samankaltaisia kellareita 1600-luvulta.[4]
Nykyisen pappilan ensimmäiset osat on rakennettu 1700-luvun lopulla kirkkoherra Johan Snellmanin aikana.[2] Keskeissaliratkaisuun perustuvan pohjakaavan sommitteli Anders Roosin palveluksessa Himangalla toiminut kirjanpitäjä Blomström.[1] Rakentamisesta vastasi kirkkoisäntä Erkki Jukkola ja pappila oli sisustustöitä vaille valmis 1804.[1] Nykyisen päärakennuksen syntymäpäiväksi on ehdotettu 12. kesäkuuta 1797. Tuolloin lääninrovasti Anders Chydenius piti rovastintarkastuksen jälkeen pappilan taloudellisen katselmuksen. Lohtajan 20 pitäjänvaltuutettua teki tuolloin kirkkoherra Snellmanin kanssa sopimuksen muun muassa pappilan uuden päärakennuksen rakentamisesta. Toinen ehdotettu syntymäpäivä on 9. joulukuuta 1797, jolloin piirustukset hyväksyttiin pitäjänkokouksessa. Kolmas on vapun aikaan 1803, jolloin edellisenä vuonna kirkkoherraksi valittu Anders Törnudd perheineen asettui asumaan pappilaan.[4]
Eri kylillä oli aiemmin vastuu pappilan eri rakennuksista, ja nykyisen Himangan väki rakensi luhdin. Pappilaan johtavan koivukujan päässä on ns. läpiajoluhti, jonka holvikäytävän alta on ajettu hevosilla pappilaan asioimaan.[4]
Pappilan lasikuisti valmistui 1800-luvulla.[1]
Korjaustyöt
Pappilassa tehtiin vuosina 2013–2014 laaja peruskorjaus, jossa tiloja pyrittiin palauttamaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Monia myöhempiä kerrostumia purettiin sillä rakennus ei ole enää asuinkäytössä. Esimerkiksi piispankamariin rakennetut vaatehuone ja kylpyhuone purettiin. Restauroinnissa löytyi seinistä jopa toistakymmentä erilaista tapetti- ja maalipintaa.[2]
Korjaustyöhön seurakunta sai Leader-tukea, ja Kokkolan seurakuntayhtymä antoi joitakin kymmeniätuhansia avustusta. Lisäksi työhön osallistui runsaasti talkooväkeä, muun muassa kirvesmiehiä.[2] Ulkopintojen kunnostus- ja maalaustyöt valmistuivat lokakuussa 2015. Pihapiirin aitat kunnostettiin kesällä 2016, ja niiden katot uusittiin.[4]
Sotahistoriallisena tapahtumapaikkana
Lohtajan pappilassa sijaitsi Suomen sodan aikana jonkin aikaa sotamarsalkka Wilhelm Mauritz Klingsporin johtamien ruotsalaisten joukkojen päämaja, ja pappilassa solmittiin Lohtajan aselepo 29. syyskuuta 1808.[1] Aseleposopimuksen allekirjoittivat Klingsporin lisäksi venäläinen kenraali Nikolai Kamenski ja tämän neuvonantaja, kenraali Jan Pieter van Suchtelen. Pappilan seinässä on vuonna 1958 kiinnitetty aselevon muistolaatta, ja yksi huoneista on palautettu 1800-luvun asuun ja nimitetty Klingsporin kamariksi.[4]
Sijainti
Alaviirteentie 105, 68230 Lohtaja
Katso myös
- Lohtajan seurakunta
- Lohtajan kirkko
Lähteet
- ↑ a b c d e Lohtajan kirkko ja pappila, Museovirasto
- ↑ a b c d Kunnostus kuorii pappilasta satojen vuosien kerrostumat. Yle, uutiset
- ↑ Lohtajan pappila, Kokkolan seurakuntayhtymä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e Lohtajan pappila Lohtajan seurakunta. Viitattu 13.3.2021.
Kirjallisuutta
- Himanka, Mikko: Lohtajan pappila 200 vuotta, 1803-2003. Lohtaja: Lohtajan ev.lut. seurakunta, 2003. ISBN 952-91-5824-6.
- Alajoki, Sari: Pappila-arkkitehtuuri Keski-Pohjanmaalla 1700-luvulta 1800-luvun alkuun. Pro gradu -tutkielma.. Helsingin yliopiston taidehistorian laitos, 1993.
- Salomäki, Matti: Vaasan läänin vanhat pappilat 1700-luvulta 1920-luvulle. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11. Vaasan lääninhallitus, 1994.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
