Jacques Callot (1592–1635) oli ranskalainen graafikko[1], etsaaja ja vaskenpiirtäjä. Hän opiskeli luultavasti vuodesta 1609 Roomassa mutta muutti jo 1611 Firenzeen, josta palasi syntymäkaupunkiinsa Nancyyn. Siellä hän asui pääosan lopuelämästään. Hän työskenteli ensisijaisesti vaskenpiirtäjänä, tehden myöhemmin etsausta. Hänen katsotaan saaneen aikaan, että etsaus itsenäistyi erilliseksi taiteen alaksi. Hän käytti etsaamisessa itse keksimäänsä peittämistapaa, jonka johdosta hänen teoksissaan esiintyy paljon hienoiksi katsottuja etäisyysperspektiivin sävyjä. Häneltä tunnetaan n. 1500 etsausta, jotka ovat enimmäkseen hyvin pieniä.[2] Hänen teoksissaan on näyttämömäistä sommittelutapaa ilmeisesti Pariginin ateljeessa hänen saamiensa vaikutteiden johdosta[3] Callotin teoksissa esiintyy yhtäältä paljon rajatonta, usein fantastista mielikuvitusta ja toisaalta realistisen selviä havaintoja[2]. Hänellä oli monenlaisia aiheita[3], sekä maallisia että uskonnollisia.[2] Callotin piirrosten katsotaan myös aikansa tapojen kuvauksina olevan arvokkaita[4].
Lähteet
↑Otavan Iso tietosanakirja, osa 1 vuodelta 1960, palsta 1640
↑ abcIso tietosanakirja, osa 2 vuodelta 1931, palstat 510–511
↑ abKodin suuri tietosanakirja, osa 2 vuodelta 1979, s. 136
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jacques Callot Wikimedia Commonsissa
