Erotuskyky

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Laaduton, enwikissä parempaa

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Erotuskyky tarkoittaa optisen laitteen kykyä erottaa kohteita. Optinen laite voi olla esimerkiksi kaukoputki tai mikroskooppi. Erotuskykyyn vaikuttaa itse laitteen ominaisuuksien lisäksi havaintokohteen ja laitteen välinen väliaine. Erotuskyky ilmoitetaan tavallisesti kulmayksiköissä kuten asteina, kulmaminuutteina tai kulmasekunteina.

Mikroskoopin erotuskyky määritellään pienimpänä välimatkana kahden pisteen välillä, jotka voidaan havaita tietyllä kontrastilla. Ideaalitilanteessa se riippuu vain optisista ominaisuuksista ja käytetystä valon aallonpituudesta.^[1]

Kaukoputken erotuskyky

Kaukoputken paras mahdollinen erotuskyky riippuu sen suurimman linssin tai peilin, objektiivin halkaisijasta. Tämä johtuu valon diffraktiosta. Käytännössä erotuskykyyn vaikuttaa ilmakehän rauhattomuus siten, että pistemäisenkin kohteen kuva pyrkii aina leviämään noin 0,5-1,0 kulmasekunnin läpimittaiseksi kiekoksi. Aktiivinen optiikka eli peilin nopea muodon muuttaminen tietokoneohjauksella ja täpläinterferometria ovat suurissa kaukoputkissa käytettyjä keinoja, joilla erotuskykyä parannetaan. Käytännössä erotuskyky tarkoittaa esimerkiksi kahden lähekkäisen tähden erottumista erillisinä. Valokuvauksessa on otettava huomioon kuvan leviäminen filmin 0,01–0,03 mm rakeiden mukaan.

Tarkin ihmisen rakentama kaukoputki on kahdesta kaukoputkesta yhdistetty interferometri VLTI, jonka tarkkuus on luokkaa 0,001 kaarisekuntia.^[2]

Lähteet