Aivosairaus

Maksasairauden komplikaationa syntynyt aivosairaus näkyy tässä magneettikuvassa signaalinvoimistumina. (Kuva: Rashmi Chawla, Daniel Smith ja Paul E Marik)

Aivosairaudet eli enkefalopatiat (lat. encephalopathia < kreik. ἐγκέφαλος, enkefalos ’aivo’ + kreik. πάθος, pathos ’kärsimys’) ovat aivojen sairauksia, tarkemmin neurologisia elimellisiä sairauksia. Myös aivokalvojen sairaudet lasketaan aivosairauksiksi. Laajassa merkityksessä aivosairauksiksi luetaan joskus myös sellaiset mielenterveyden häiriöt, joissa ei ole todettavissa aivojen rakenteellista muutosta.[1]

Oireet

Neurologiset, psykiatriset ja kognitiiviset oireet ovat tavallisia aivosairauksissa.[2]

Aivosairauden, aivovamman tai muun elimen sairauden aiheuttamia psyykkisiä häiriöitä on psykiatriassa nimitetty orgaanisiksi, elimellisiksi, mielenterveyden häiriöiksi, ja ne ovat ICD-10-luokituksessa koodeilla F00–F07[3]

Aivosairauksia

Aivosairauden aiheuttaja voi olla aineenvaihdunnallinen tai toksinen: esimerkiksi maksavauriosta johtuva hepaattinen enkefalopatia, tiamiinin puutoksesta johtuva Wernicken enkefalopatia tai hermoston myrkytysoireyhtymä (toksinen aivosairaus)[4].

Aivosairaus voi johtua aivoverenkiertoon liittyvistä syistä (aivoverenkiertohäiriöt, aivojen iskemia).[5] On myös synnynnäisiä/perinnöllisiä aivosairauksia (esimerkiksi INCL) ja aivojen anomalioita. Aivokasvaimet ovat neoplastisia aivosairauksia. Aivojen ja aivokalvojen tulehdukset (aivokuume ja aivokalvontulehdus) sekä tulehdukselliset sairaudet (MS-tauti, krooninen väsymysoireyhtymä) voivat johtua suoraan infektioista tai olla autoimmuunisairautta. Prionit eivät aiheuta tulehdusta vaan rappeuttavaa eli degeneratiivista aivosairautta (ihmisellä Creutzfeldt–Jakobin tauti); prionitaudit ja myös muista syistä johtuvat rappeuttavat aivosairaudet (esimerkiksi Alzheimerin tauti) johtavat esimerkiksi dementiaan.[6]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Hakutulokset sanalla 'encephalopathia' Tohtori.fi. 2011. Darwin Media Oy. Viitattu 3.4.2011.
  2. ↑ Vataja, Risto; Nybo, Taina ja Mäntylä, Riitta: Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen. Duodecim, 2007, 123. vsk, nro 10, s. 1203–1210. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. duo96503 (096.503). Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.4.2011.
  3. ↑ Niemelä, Asko ja Laine, Pekka: Aivojen toimintahäiriöihin liittyvät psyykkiset oireyhtymät Therapia Fennica.fi. Kandidaattikustannus Oy. Viitattu 3.4.2011.
  4. ↑ Hermoston myrkytysoireyhtymät ONKI MeSH. Viitattu 3.4.2011.
  5. ↑ Kallon sisäiset sairaudet Neurologiaa eläinlääkäreille. Aisti. Arkistoitu 10.8.2009. Viitattu 3.4.2011.
  6. ↑ Aivosairauksien neuropatologiaa kliinikoille 16.-17.2.2007 Kuopio (PDF) Kuopion yliopistollinen sairaala. Viitattu 3.4.2011.

Aiheesta muualla

  • Nikkola, Kristiina: Orgaaniset mielenterveyshäiriöt Psykiatriaa sairaanhoitajille. Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Arkistoitu 25.2.2010. Viitattu 3.4.2011.
  • Sommar, Heidi: Ben Furman kyseenalaistaa psykoanalyysin hyödyt Yle Elävä Arkisto.